Please use this identifier to cite or link to this item: http://hdl.handle.net/10419/64000
Authors: 
Kaisanlahti, Timo
Year of Publication: 
2002
Series/Report no.: 
ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) 810
Abstract: 
Recent ”law and finance” research implies that minority shareholder rights are heavily affected by the legal tradition. This in turn has economic implications for a company´s ability to raise equity capital from outsiders, i.e., from minority investors. In a famous study by La Porta et al. (1998) it is concluded that the rights of shareholders are more advanced in English origin common-law countries than in ones with civil-law tradition. Moreover, within the sphere of civil-law, Finland and other Nordic countries are said to provide only an intermediate level of protection for minority owners. An important difference between civil and common-law countries is also the role of the Court. According to this thesis, civil-law courts are required to apply the black letter law of codes quite mechanically to the cases to be decided. If a new case before a Court is not specially covered by the wording of the act or another statutory instrument, the judge will have little discretionary power to deal with it. Thus, an insider who finds a new – i.e. not explicitly forbidden in black letter law – way to take advantage of outside investors, can proceed without fear of legal consequences. In this article we take a closer look at the claimed “mechanistic” nature of legal apparatus in civil-law countries. From a Finnish point of view we do not find the world as bipartite as it is claimed to be. Our main remark is that those studies do seriously belittle the Scandinavian concept for equal treatment of shareholders. Moreover, we review the spezial rules of minority protection in our Companies Act to provide a broader view of the legal landscape that Finnish minority shareholders inhabit. In passing, we make some comparisons to the company law in the US, the jurisdiction where many notable critics of civil law comes from. In this context, we provide also some remarks on the opinions expressed by La Porta et al. about the minority protection in Finland. The comments made are at least by large applicable to other Nordic countries as well because the companies legislation in Nordic is based on common preparatory work.
Abstract (Translated): 
Länsimaiset oikeusjärjestykset jaetaan vertailevassa oikeustutkimuksessa kahdeksi päälohkoksi. Suomi ja muut pohjoismaat kuuluvat romaanis-germanistiseen oikeusryhmään, jonka perustana ovat kansanedustuslaitoksen säätämät kirjalliset lait. Toisen ryhmän muodostavat ne valtiot, kuten Englanti ja Yhdysvallat, joissa vallitsee oikeuslaitoksen piirissä muodostuva common law -oikeus. Kirjoitetulla lailla on merkittävämpi asema romaanisgermanistisissa oikeusjärjestyksissä kuin common law -ryhmään kuuluvissa valtioissa, joissa oikeuskehitystä ohjaa ensisijaisesti tuomioistuinten ratkaisukäytäntö. Tälle jaolle on annettu keskeinen merkitys myös taloustieteellisessä ”law and finance” -tutkimuksessa, etenkin yritysten rahoituskustannusten kannalta: pääteesin mukaan vähemmistöomistajan oikeusasema määräytyy suuressa määrin sen oikeusjärjestyksen mukaan, johon asianomaisen yhtiön rekisteröintivaltio kuuluu. Oikeusasema puolestaan vaikuttaa yhtiön mahdollisuuksiin hankkia oman pääoman ehtoista rahoitusta piensijoittajilta. Tunnetuimmassa law and finance -tutkimuksessa, La Porta et al. (1998), esitetään laajan empiirisen analyysin johtopäätöksenä, että Englannissa ja muissa ns. common law -oikeusjärjestyksissä vähemmistösuoja olisi kehittyneempää kuin romaanis-germanistisessa oikeudessa, jonka piirissä puolestaan pohjoismaiset oikeusjärjestykset tarjoaisivat vain keskinkertaisen oikeussuojan. Tässä kirjoituksessa kyseenalaistetaan edellä kuvatun kahtiajaon merkitys vähemmistösuojan kannalta. Keskeisenä teesinä on, että pohjoismaisessa yhtiölainsäädännössä keskeinen yhdenvertaisuusperiaate tarjoaa aineellisesti vähintään vastaavan suojan osakasasemalle kuin se mihin voidaan päästä tuomioistuimen harkinnalla common law -järjestelmässä. Tarkastelun kohteena ovat ensisijaisesti aineelliset vähemmistösäännökset Suomen osakeyhtiölaissa (734/1978) ja arvopaperimarkkinalaissa (495/1989); näillä järjestettyä suojamekanismia arvioidaan tässä paperissa myös osakemarkkinoiltaan laajimmassa common law -järjestyksessä eli Yhdysvalloissa tarjottuun oikeusturvaan nähden. Oikeusvertailun tulemana on, ettei aineellisissa normeissa ole merkittäviä eroja. Havaitsemme myös, että La Porta et al. -tutkimuksessa esitetyt arviot Suomen oikeussuojasta ovat ainakin joiltakin osin puutteellisia. Tämän vuoksi joudutaan kysymään, ovatko aineelliset suojanormit ylipäätään relevantteja indikaattoreita yksittäisen oikeusjärjestyksen tehokkuuden arvioimiseksi. Ennemminkin eroja on osoitettavissa prosessuaalisessa menettelyssä, mm. Kannemahdollisuuksien sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta. Näitä koskevat säännökset Yhdysvalloissa laskevat kynnystä vähemmistösijoittajien kanteille selvästi alemmalle tasolle kuin mihin vastaavat prosessinormit ohjaavat Suomessa. Sama koskee valvontaviranomaisten voimavaroja ja toimintamahdollisuuksia arvopaperimarkkinoiden tasapuolisuuden valvonnassa.
Subjects: 
business law
company law
comparative jurisprudence
corporate governance
corporate law
economics of law
investor protection
law and economics
law and finance
minority shareholder
regulation of business
stock market
arvopaperimarkkinat
corporate governance
kauppaoikeus
oikeustaloustiede
osakeyhtiölaki
sijoittajansuoja
vertaileva oikeustiede
vähemmistöosakas
yritystoiminnan sääntely
Document Type: 
Working Paper

Files in This Item:
File
Size
726.28 kB





Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.