Zusammenfassung:
Tässä muistiossa käsitellään EU:n itälaajenemisen vaikutuksia Suomen tuotantorakenteeseen. Tarkastelu jakautuu neljään osaan. Ensiksi tarkastellaan KIE-maiden integroitumista kohti EU:ta. Todetaan, että EU:n laajenemisen suhteen vallitsee merkittävä epäsymmetria siinä, että KIE-maiden ja EU:n välinen kauppa on merkitykseltään yli 15-kertainen KIE-maille verrattuna sen merkitykseen EU:lle, mikä aiheuttaa merkittävän epäsymmetrian laajenemisen hyötyjen kannalta. Toiseksi tarkastellaan ulkomaankauppaa, suoria sijoituksia ja kauppapolitiikan arkkitehtuuria. Suomi on merkittävässä määrin jo integroitunut KIE-maiden kanssa niin, että toimialojen väliset välituote-lopputuote –linkit ovat vahvat. Ne tarjoavat etuja suomalaisille yrityksille jatkossakin. Toisaalta ei ole odotettavissa, että sisämarkkinoiden laajeneminen siirtäisi merkittävästi tuotantoa EU:n sisämarkkinoiden ytimeen, koska tuotannon sijoittuminen perustuu Euroopassa suuressa määrin suhteelliseen etuun. Kolmanneksi tarkastellaan EU:n laajenemisen vaikutuksia Suomen heikkojen ja vahvojen tuotantoklustereiden kannalta. Herkkiä aloja, joille laajeneminen voi aiheuttaa sopeutumisongelmia, ovat elintarviketeollisuus ja maatalous, kuljetukset ja siellä erityisesti kuorma-autokuljetukset sekä rakentaminen. EU:n laajenemisesta aiheutuvat muutokset tarjoavat kuitenkin usein mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Vahvat klusterimme kuten ICT voivat vallata uusia markkina-asemia, saada alihankkijoita, hyödyntää kustannuseroja jne. Lopuksi tarkastellaan tilannetta Suomen metsäklusterin kannalta. KIE-maat ovat sekä uhka että mahdollisuus. Ensinmainittu asiantila voi toteutua, jos KIE-maissa kapasiteettia laajennetaan merkittävästi. Mahdollisuus se on laajentuvana markkina-alueena sekä tuotteille että konetoimituksille. – EU ; itälaajeneminen ; ulkomaankauppa ; klusterit