Please use this identifier to cite or link to this item: http://hdl.handle.net/10419/63943
Authors: 
Alho, Kari E.O.
Year of Publication: 
2002
Series/Report no.: 
ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) 821
Abstract: 
One central issue in the creation of EMU was whether the common central bank could provide enough stability to the member countries abandoning their domestic monetary policies. In this paper, we analyze the stabilization policies of an EMU candidate country, outside and inside the monetary union, and combine the effects of short-run stabilization policies with these policies’ potential long-run repercussion on the natural rate of output. Such repercussions can emerge if the option to stabilize using domestic monetary policies leads to a permanent rise in the expected real interest rate through the anticipation by the private sector of devaluation-prone policies. We show under which conditions this argument will make it worth while to delegate monetary policy to the common central bank. Inflation targeting policies, when the target is as tight as that of the ECB, do not, in general, lead to this outcome. Instead, in contrast to the popular view, policies with the aim of targeting output, under mild conditions, lead to this conclusion. Finally, an empirical model of the real rate of interest in Sweden is estimated based on the theoretical results of the paper. – EMU ; stabilization policies ; interest rate differential
Abstract (Translated): 
Yksi keskeinen tekijä EMUn luomisen yhteydessä koski sitä, voiko yhteinen rahapolitiikka tuottaa riittävästi stabilisaatiota maille, jotka luopuvat kansallisesta rahapolitiikasta. Tässä tutkimuksessa analysoidaan stabilisaatiopolitiikkaa EMUkandidaattimaassa rahaliiton ulkopuolella ja sisäpuolella yhdistäen lyhyen ajan stabilisaatioon tämän politiikan mahdollinen pitkän ajan vaikutus potentiaaliseen tuotantoon. Tämä vaikutus voi syntyä siitä, jos mahdollisuus stabilisoida johtaa pysyvään nousuun odotetussa reaalikorossa sitä kautta, että yksityinen sektori odottaa devalvaatiohakuista politiikkaa. Osoitamme, millä ehdoilla kokonaisarvio stabilisaatiosta ja kasvusta puoltaa liittymistä rahaliittoon. Ns. inflaatiotavoitteen noudattaminen, jos tavoite on sama kuin EKP:llä, ei yleisesti johda tähän tulokseen. Sen sijaan vastoin yleistä käsitystä politiikka, joka pyrkii vain tuotannon vakauttamiseen, johtaa heikoilla ehdoilla tähän tulokseen. Lopuksi estimoidaan malli, jolla selitetään tutkimuksen teoreettisiin tuloksiin perustuen reaalikoron määräytymistä Ruotsissa. – EMU ; stabilisaatiopolitiikka ; korkoero
Document Type: 
Working Paper

Files in This Item:
File
Size
104.61 kB





Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.