Please use this identifier to cite or link to this item: http://hdl.handle.net/10419/63924
Authors: 
Piekkola, Hannu
Deschryvere, Matthias
Year of Publication: 
2004
Series/Report no.: 
ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) 951
Abstract: 
This paper studies determinants of retirement transitions of Europeans and focuses on the impact of social security systems on retirement behaviour. The analysis uses the first 8 waves (1994-2001) of the European Community Household Panel (ECHP). Based on those survey data, option values are constructed for each sampled individual of three countries: Finland, Belgium and Germany. The overall results of the duration and probit models show that the option value, health and well-being at work have a significant impact on retirement decisions. Poor health has an important effect on retirement risk, especially in Germany. In Germany and Belgium we see spikes in retirement at age 60 or 65, whereas the retirement path in Finland is smooth as of age 56. We suggest that a rise in the official retirement age is effective in Germany and Belgium, whereas in Finland the sustainable pension system requires a further cut in the level of pensions if retirement takes place before the official retirement age. The current economic incentives in Germany around the age of 65 or the new ones introduced in Finland with an accrual rate of 4.5% between the ages of 63 and 68 are not effective if workers retire before those ages.
Abstract (Translated): 
Tutkimus tarkastelee eläkkeelle siirtymistä Euroopassa keskittyen sosiaaliturvajärjestelmän vaikutuksiin. Aineistona on kahdeksan vuotta (1994-2001) eurooppalaisessa kotitalousaineistossa European Community Household Panel (ECHP). Tarkastelussa käytetään optioarvoja. Nämä ilmaisevat eläkkeelle jäämisen nykyarvon silloin kun tämä on kannattavinta verrattuna siihen, että jäätäisiin heti eläkkeelle. Eläkkeelle siirtymisen optioarvot on laskettu kolmessa maassa: Suomi, Belgia ja Saksa. Duraatio- ja probit-mallien perusteella taloudellisilla kannustimilla, optioarvoilla, ja terveydellä on merkitsevä vaikutus eläkkeelle siirtymiseen. Taloudellisten kannustimien ohella hyvinvointi työssä on tärkeä selittävä tekijä, koska tyytyväisyys työhön tai vapaa-aikaan on tärkeä tekijä eläkepäätöksessä. Maittain tulokset vaihtelevat etenkin terveyden suhteen. Saksassa huono terveys selittää selkeimmin eläkkeelle siirtymistä. Saksassa ja Belgiassa eläkkeelle siirtyminen on keskittynyt ikävuosiin 60 ja 65, kun sen sijaan Suomessa eläkkeelle siirrytään hyvin tasaisesti 56 ikävuodesta alkaen. Eläkkeellesiirtymisiän nostaminen on tehokasta etenkin Saksassa ja Belgiassa, kun sen sijaan Suomessa kustannuksiltaan tehokas eläkejärjestelmä voi edellyttää eläke-etujen karsintaa jo ennen 60 ikävuotta. Nykyiset eläkekannustimet sijoittuvat Saksassa pääosin 65 ikävuoden molemmin puolin ja Suomessa eläkekarttuma on 4.5% ikävuosien 63 ja 68 välillä, mikä ei riitä jos eläkkeelle siirrytään jo pääosin tätä ennen.
Document Type: 
Working Paper

Files in This Item:
File
Size
334.24 kB





Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.