Bitte verwenden Sie diesen Link, um diese Publikation zu zitieren, oder auf sie als Internetquelle zu verweisen: https://hdl.handle.net/10419/63805 
Autor:innen: 
Erscheinungsjahr: 
2001
Schriftenreihe/Nr.: 
ETLA Discussion Papers No. 753
Verlag: 
The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki
Zusammenfassung: 
The economic turbulence that has characterised the Finnish economy over the past decade or so has had considerable impact on employment trends and thus on the mobility of individuals between jobs as well as between employment and non-employment. Apart from a marked shift in employment from manufacturing to service industries, both manufacturing and services have seen a growth in jobs in the latter half of the 1990s. These trends raise important questions, since the types of jobs created and, hence, the kinds of individuals recruited have varied and can be expected to continue to vary substantially across sectors and industries. This paper attempts to highlight the mobility issue by analysing the inflow into manufacturing jobs, on the one hand, and service sector jobs, on the other, with a distinction made between six categories depending on the labour force status of the recruited individuals. This can provide policy-relevant insight on the labour market success and failure of individuals differing in “recruitment background” in times of boom and recession and particularly in periods of rapid technological progress. Attempts are also made to compare the earnings of the six categories in terms of average earnings, earnings dispersion, and earnings growth. A comparison is also made of the “entering position” in the earnings distribution of those having been recruited to examine whether the quality of jobs seems to differ systematically across the six categories. Special attention is thereby paid to the flow into low-paid jobs and the “stability” of such employment. – earnings ; employment stability ; low pay ; manufacturing ; mobility ; retail trade ; service sector ; hotels and restaurants
Zusammenfassung (übersetzt): 
Suomen talouden kohtaamat shokit ovat vaikuttaneet voimakkaasti työllisyyden kehitykseen ja sitä kautta myös yksilöiden liikkumiseen eri työpaikkojen sekä työllisyyden ja ei-työllisyyden välillä. Teollisuuden sekä suhteellinen että absoluuttinen osuus työvoimasta on pienentynyt samanaikaisesti kun palvelualojen työllistävä rooli on voimistunut. Tämän teollisuusmaille tyypillisen rakennemuutoksen lisäksi työpaikkojen määrä Suomessa on kasvanut suuresti sekä teollisuudessa että palveluissa 1990-luvun jälkipuoliskolla. Tämä kehityskulku nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä, sillä luodut työpaikat, ja siten myös niihin palkattu työvoima, ovat olleet vaihtelevia ominaisuuksiltaan ja tulevat mitä todennäköisimmin vastaisuudessakin eroamaan merkittävästi toisistaan eri sektoreiden ja toimialojen välillä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan liikkuvuutta Suomen työmarkkinoilla tehdasteollisuuteen ja palvelusektorille, ja edelleen erikseen vähittäiskaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalle, suuntautuvien työntekijävirtojen (rekrytointi) näkökulmasta. Tarkastelu tehdään erikseen kuudelle työvoimakategorialle, joiden erottelu perustuu yksilöiden työmarkkina-asemaan edellisenä vuonna. Tarkoituksena on selvittää missä määrin yksilön lähityöhistoria vaikuttaa työmarkkinoilla menestymiseen tai epäonnistumiseen eri suhdannevaiheissa ja erityisesti nopean teknologisen kehityksen aikana. Lisäksi vertaillaan kuuden työvoimaryhmän keskimääräisiä ansiotuloja, niiden kasvuvauhtia ja hajontaa. Edelleen selvitetään ja vertaillaan rekrytoitujen “lähtötulotasoja” palkkajakaumassa, jolloin ensisijainen tavoite on tutkia, vaihteleeko työn laatu (palkassa mitattuna) systemaattisesti kuuden työvoimaryhmän välillä. Erityistä huomiota kiinnitetään yksilöiden rekrytointiin matalapalkkatöihin ja näiden työsuhteiden pysyvyyteen. – liikkuvuus ; työsuhteen pysyvyys ; palkka ; matalapalkkaisuus ; palvelualat ; tehdasteollisuus ; hotelli- ja ravintola-ala ; vähittäiskauppa
Dokumentart: 
Working Paper

Datei(en):
Datei
Größe
515.56 kB





Publikationen in EconStor sind urheberrechtlich geschützt.