Bitte verwenden Sie diesen Link, um diese Publikation zu zitieren, oder auf sie als Internetquelle zu verweisen: https://hdl.handle.net/10419/63727 
Autor:innen: 
Erscheinungsjahr: 
2000
Schriftenreihe/Nr.: 
ETLA Discussion Papers No. 718
Verlag: 
The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki
Zusammenfassung: 
Kioton pöytäkirjassa YK:n ilmastosopimukseen määritellään Euroopan unionille kasvihuonepäästöjen tavoitteeksi kahdeksan prosentin vähennys vuoteen 1990 verrattuna. Euroopan unionin sisäisessä taakanjaossa Suomelle sovittu kaavailtu kasvihuonepäästöjen tavoite on nollakasvu vuoteen 1990 verrattuna. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kotimaista päästökauppaa osana ilmastopolitiikkaa. Tutkimuksessa arvioidaan kokonaistaloudellisen laskentamallin avulla erilaisin perustein toteutetun päästökaupan vaikutuksia Suomessa. Tarkastellut toteutusvaihtoehdot on valittu muissa Pohjoismaissa valittujen tai suunniteltujen kotimaisen päästökaupan toteutustapojen mukaisesti. Keskeisenä tavoitteena on selvittää päästöoikeuksien joko perintömenettelyn tai huutokaupan avulla toteutetun alkujaon ja päästökaupan laajuuden vaikutuksia Kioton sopimuksen mukaisen päästöjen rajoittamisen toteuttamiskustannuksiin. Tutkimuksen perusteella kotimainen päästökauppa pienentää aina päästöjen rajoittamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hyvinvointitappioita perintömenettelyn avulla toteutetun päästökiintiöiden alkujaon yhteydessä verrattuna tilanteeseen ilman päästökauppaa. Huutokauppaan perustuvan päästökaupan yhteydessä hyvinvointitappio sen sijaan pienenee päästökaupan ansiosta vain niissä tapauksissa, joissa kansantuotteen laskukin pienenee. Suomen toimiessa muista maista riippumatta tällainen tapaus olisi sähkön- ja lämmöntuotannon käsittävä päästökauppa. Samanaikaisesti muiden maiden kanssa toteutettuna kotimainen päästökauppa ei yleensä paranna sen enempää kuluttajien hyvinvointia kuin kansantuotettakaan.
Zusammenfassung (übersetzt): 
The Kyoto Protocol sets the target for emissions of green house gas emissions for the European union at 92 per cent of 1990 levels. The targets for individual member countries are set in an EU agreement on burden sharing. The Finnish emissions target is the 1990 level of emissions. This study examines the use of domestic emissions trading as part of green house gas abatement policy in Finland. A computable general equilibrium model is used to evaluate various emissions trading schemes. The schemes follow recent proposals from other Nordic countries and differ both in the allocation of emission quotas, as well as the number of industries that are entitled to participate in trading. The aim of the study is to evaluate the effects of emission trading based on either auctioned or grandfathered emission permits on the costs of Finnish abatement policies, when overall CO2-emissions are restricted to 1990 level. The study finds that emissions trading reduces the costs and welfare losses always, if quotas are allocated by grandfathering to all sectors of the economy. If quotas are allocated by auctions, domestic emissions trading reduces losses only in very few cases but can increase them in many others. Positive effects may occur if Finland were to introduce abatement policies independently of other countries, but not if Finland acts in concert with other countries.
Dokumentart: 
Working Paper

Datei(en):
Datei
Größe
167.52 kB





Publikationen in EconStor sind urheberrechtlich geschützt.