Please use this identifier to cite or link to this item: https://hdl.handle.net/10419/63686 
Year of Publication: 
2001
Series/Report no.: 
ETLA Discussion Papers No. 773
Publisher: 
The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki
Abstract: 
Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointiklusterin vientimenestystä ja teollisen toiminnan kehitystä 1990-luvun jälkipuoliskolla. Klusterin teollinen laajuus Suomessa on erittäin vaatimatonta. Klusterin osuus teollisuustuotannosta on vajaa kolme prosenttia ja tavaraviennistä alle kaksi prosenttia – klusteri on siis vielä kaukana uudesta ”viennin tukijalasta”. Tuotanto-osuus kasvoi hieman 1990-luvun jälkipuoliskolla, tavaravientiosuus pysyi kutakuinkin muuttumattomana. Positiivisia signaaleja ovat kuitenkin klusterin viennin trendimäinen kasvu, pääomasijoittajien kansainvälisestikin tarkasteluna huomattava panostus hyvinvointiteknologiaan ja ulkomaalaisomistuksen keskimääräistä suurempi osuus. Kotimaisten ja ulkomaisten pääomasijoittajien sekä ulkomaisten yritysten mielenkiinto hyvinvointiklusterin yrityksiin osoittaa, että odotukset alan kasvusta ovat selvästi keskimääräistä suuremmat. Tulevaisuudessa, lähinnä väestön kaksoisikääntymisen seurauksena, yksi haasteellinen kysymys on, miten julkiset hyvinvointimenot sovitetaan yhteen palvelujen tarpeen kasvun kanssa. Yksityisten palveluyritysten rooli on noussut jo merkittäväksi muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kehitys on ollut hidasta. Hyvinvointiklusterin tulevaisuuden näkymiin vaikuttaakin vähintään yhtä paljon palvelutuotannon kehittyminen kuin teknologian tuotanto. – hyvinvointi ; kilpailukyky ; klusteri ; terveydenhuolto ; vienti
Abstract (Translated): 
This study analyzes competitiveness aspects of the Finnish well-being cluster in the late 1990’s. We focus on industrial activity of the cluster and on international competitiveness of the cluster products. The share of the cluster in total exports was less than two percent and in industrial production about three percent in the second half of the 1990’s. The production share increased slightly during the late 1990s while the export share remained quite unchanged. Positive signals, however, are the continuous growth of exports and venture capitalists and foreign investors increasing interest in cluster firms. This indicates that the growth expectations of the cluster are still high. In future, one challenge for the well-being sector is how to match public expenditure with the increasing demand for well-being services. In other Nordic countries the role of private sector in the supply of well-being services has already increased; in Finland this trend has been less significant. The development of well-being services production has a significant influence on the prospects of the cluster.
Subjects: 
well-being
competitiveness
industrial cluster
health care
export
Document Type: 
Working Paper

Files in This Item:
File
Size
519.25 kB





Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.