Zusammenfassung:
Monet maat ovat 1990-luvun alun jälkeen luopuneet kiinteän mutta ajoittain muutettavan valuuttakurssin järjestelmästä.Tässä työssä arvioidaan, miten Aasian tapahtumien jälkeen kehitellyt niin kutsutut kolmannen sukupolven valuuttakriisimallit selittävät Aasian kriisiä.Lisäksi teorioita ja Aasian tapahtumia verrataan Venäjän ja Turkin viimeisiin rahoituskriiseihin.Tarkastelu osoittaa, etteivät perinteiset teoriat ole menettäneet merkitystään kriisien selittäjinä.Uusia malleja ja mallien yhdistämistä kuitenkin tarvitaan, sillä viimeaikaisiin kriiseihin on yhä useammin liittynyt sekä pankki- että valuuttakriisien piirteitä.Avain-sanat: valuuttakriisit, pankkikriisit, kehittyvät markkinat, Aasia, Turkki, Venäjä