EconStor >
Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki >
ETLA Discussion Papers, Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) >

Please use this identifier to cite or link to this item:

http://hdl.handle.net/10419/63982
  

Full metadata record

DC FieldValueLanguage
dc.contributor.authorMaliranta, Mikaen_US
dc.date.accessioned2012-09-21T11:29:34Z-
dc.date.available2012-09-21T11:29:34Z-
dc.date.issued2002en_US
dc.identifier.urihttp://hdl.handle.net/10419/63982-
dc.description.abstractThis paper examines the relationship between productivity-enhancing restructuring at the micro level and changes in aggregate factor income shares in Finnish manufacturing. As a framework we make use of a simple model where long-run aggregate productivity growth is determined by successive technology steps that are taken in the new plants by seizing new technological opportunities. This requires investments into tangible and intangible capital that involve sunk costs. Wages are determined through centralised bargaining. In the equilibrium wages are set so that the present value of profits of the plants are squeezed to zero. Identical workers share the same wage level and the wages are increased at the rate of previous aggregate productivity growth, so that in the steady state factor income shares are unchanged. According to the model, the larger the new technological opportunities, the higher is the R&D intensity and the higher is the restructuring component of aggregate productivity growth and the larger is the income share of capital. We find evidence that the decline in the aggregate labour share can be very much explained by the transfer of payroll shares from high labour income share (poorly profit-making) plants to low labour income share (profitable) plants. Empirical findings about the micro-level sources of aggregate productivity growth and the micro-level features of the changes in aggregate income shares are consistent with the interpretation that Finnish manufacturing experienced a positive technology shock in the latter part of the 80s. Some signs of the chilling of restructuring can be found in the late 90s.en_US
dc.language.isoengen_US
dc.publisherThe Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) Helsinkien_US
dc.relation.ispartofseriesETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA) 796en_US
dc.subject.jelJ3en_US
dc.subject.jelO12en_US
dc.subject.ddc330en_US
dc.subject.keywordLabour income shareen_US
dc.subject.keywordproductivityen_US
dc.subject.keywordmicro-level restructuringen_US
dc.subject.keywordtechnology shocken_US
dc.subject.stwProduktivitäten_US
dc.subject.stwReorganisationen_US
dc.subject.stwVerarbeitendes Gewerbeen_US
dc.subject.stwFinnlanden_US
dc.titleFactor income shares and micro-level restructuring: An analysis of Finnish manufacturingen_US
dc.typeWorking Paperen_US
dc.identifier.ppn34508182Xen_US
dc.description.abstracttransTutkimuksessa selvitetään tuottavuutta vahvistavan mikrotason rakennemuutoksen ja aggregaattitason tulo-osuusmuutosten välistä yhteyttä Suomen tehdasteollisuudessa. Tarkastelun kehikkona on yksinkertainen malli, jossa pitkän aikavälin aggregaattitason tuottavuuskasvu määräytyy peräkkäisissä teknologia-askeleissa, jotka tehdään uusissa toimipaikoissa tarttumalla uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin. Tämä vaatii investointeja aineelliseen sekä aineettomaan pääomaan, josta aiheutuu upotettuja kustannuksia. Palkoista sovitaan keskitetysti. Tasapainossa palkat ovat asettuneet siten, että toimipaikkojen voittojen nykyarvo on nolla. Identtisillä työntekijöille on samat palkat ja palkkoja nostetaan samalla vauhdilla kuin aggregaattituottavuus on parantunut aikaisemmin, jolloin normaalioloissa tulo-osuudet pysyvät muuttumattomana. Mallin mukaan mitä enemmän on uusia teknologisia mahdollisuuksia, sitä korkeampi on T&K intensiteetti, sitä korkeampi on aggregaattitason tuottavuuskasvun rakennekomponentti ja sitä suurempi on pääoman tulo-osuus. Tutkimuksessa saadaan näyttöä siitä, että työn tulo-osuuden pieneneminen aggregaattitasolla voidaan paljolti selittää palkkaosuuksien siirtymällä korkean työn tuloosuuden (huonosti kannattavista) toimipaikoista matalan työosuuden (hyvin kannattaviin) toimipaikkoihin. Empiiriset havainnot aggregaattitason tuottavuuskasvun mikrotason lähteistä sekä aggregaattitason tulo-osuusmuutosten mikrotason piirteistä puhuvat sen puolesta, että Suomen teollisuus koki positiivisen teknologiashokin 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Joitakin merkkejä saadaan siitä, että rakennemuutos on rauhoittunut 1990-luvun lopulla.en_US
dc.rightshttp://www.econstor.eu/dspace/Nutzungsbedingungenen_US
Appears in Collections:ETLA Discussion Papers, Research Institute of the Finnish Economy (ETLA)

Files in This Item:
File Description SizeFormat
34508182X.pdf404.37 kBAdobe PDF
No. of Downloads: Counter Stats
Show simple item record
Download bibliographical data as: BibTeX

Items in EconStor are protected by copyright, with all rights reserved, unless otherwise indicated.