@techreport{Makinen2001Hyvinvointiklusterin,
abstract = {Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointiklusterin vientimenestyst\"{a} ja teollisen toiminnan kehityst\"{a} 1990-luvun j\"{a}lkipuoliskolla. Klusterin teollinen laajuus Suomessa on eritt\"{a}in vaatimatonta. Klusterin osuus teollisuustuotannosta on vajaa kolme prosenttia ja tavaraviennist\"{a} alle kaksi prosenttia \textendash{} klusteri on siis viel\"{a} kaukana uudesta \textquotedblright{}viennin tukijalasta\textquotedblright{}. Tuotanto-osuus kasvoi hieman 1990-luvun j\"{a}lkipuoliskolla, tavaravientiosuus pysyi kutakuinkin muuttumattomana. Positiivisia signaaleja ovat kuitenkin klusterin viennin trendim\"{a}inen kasvu, p\"{a}\"{a}omasijoittajien kansainv\"{a}lisestikin tarkasteluna huomattava panostus hyvinvointiteknologiaan ja ulkomaalaisomistuksen keskim\"{a}\"{a}r\"{a}ist\"{a} suurempi osuus. Kotimaisten ja ulkomaisten p\"{a}\"{a}omasijoittajien sek\"{a} ulkomaisten yritysten mielenkiinto hyvinvointiklusterin yrityksiin osoittaa, ett\"{a} odotukset alan kasvusta ovat selv\"{a}sti keskim\"{a}\"{a}r\"{a}ist\"{a} suuremmat. Tulevaisuudessa, l\"{a}hinn\"{a} v\"{a}est\"{o}n kaksoisik\"{a}\"{a}ntymisen seurauksena, yksi haasteellinen kysymys on, miten julkiset hyvinvointimenot sovitetaan yhteen palvelujen tarpeen kasvun kanssa. Yksityisten palveluyritysten rooli on noussut jo merkitt\"{a}v\"{a}ksi muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa kehitys on ollut hidasta. Hyvinvointiklusterin tulevaisuuden n\"{a}kymiin vaikuttaakin v\"{a}hint\"{a}\"{a}n yht\"{a} paljon palvelutuotannon kehittyminen kuin teknologian tuotanto. \textendash{} hyvinvointi ; kilpailukyky ; klusteri ; terveydenhuolto ; vienti --  -- This study analyzes competitiveness aspects of the Finnish well-being cluster in the late 1990's. We focus on industrial activity of the cluster and on international competitiveness of the cluster products. The share of the cluster in total exports was less than two percent and in industrial production about three percent in the second half of the 1990's. The production share increased slightly during the late 1990s while the export share remained quite unchanged. Positive signals, however, are the continuous growth of exports and venture capitalists and foreign investors increasing interest in cluster firms. This indicates that the growth expectations of the cluster are still high. In future, one challenge for the well-being sector is how to match public expenditure with the increasing demand for well-being services. In other Nordic countries the role of private sector in the supply of well-being services has already increased; in Finland this trend has been less significant. The development of well-being services production has a significant influence on the prospects of the cluster.},
address = {Helsinki},
author = {Mikko M\"{a}kinen and Mika Pajarinen and Pekka Yl\"{a}-Anttila},
copyright = {http://www.econstor.eu/dspace/Nutzungsbedingungen},
keywords = {330; well-being; competitiveness; industrial cluster; health care; export; Lebensqualit\"{a}t; Sozialer Indikator; Finnland},
language = {fin},
number = {773},
publisher = {The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA)},
title = {Hyvinvointiklusterin vientimenestys ja merkitys kansantaloudessa 1990-luvun j\"{a}lkipuoliskolla},
type = {ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA)},
url = {http://hdl.handle.net/10419/63686},
year = {2001}
}
